tiistai 1. toukokuuta 2012

Ei heikkohermoisille!

No  niin.. Otsakkeena on puikkojen kilinän lisäksi lasten kalina. Jos nyt vaikka sitä kalinaa sitten. Reilu viikko sitten vanhin poikani päätti kokeilla onko isän ja äidin puheet hellan levyn kuumuudesta totta vai pelkkää legendaa.. Huonostihan siinä kävi. Oikeassa kädessä 2.asteen palovammat ja sunnuntai-illan puuron syönti vaihtui ensiapu-retkeen. Asumme 5km päästä terveyskeskuksesta, mutta tuolloin matka tuntui kymmenkertaiselta - takapenkillä kun huusi reilu 2-vuotias kipeää kättä.  Kotona jo pidimme kättä haalean vesihanan alla ja tätä jatkettiin ensiavussakin hetki. Koura täyteen rasvaa ja käsi siteeseen. Kotona alkoi kipulääkkeet vaikuttaa, itku loppui ja alettiin jo kertaamaan mitä tapahtui. Tuon jälkeen ei kipua ole enää itketty.


Tiistaina eli kaksi päivää tapahtuneen jälkeen kävimme näyttämässä  kättä lääkärille ja käsi oli parantunut todella hyvin! Kuva on otettu tuolloin tiistaina. 




Tämä meidän 2-vuotias on kyllä ollut reippaampi kuin äitinsä tässä projektissa! Siteen on saanut vaihtaa joka päivä ja jo tuolloin tiistaina hän päheenä neuvoi jo hoitajaakin mihin kohtaan rasvaa piti lisätä. :) 

Nyt kaikki rakot on puhjenneet ja uusi iho tullut palaneen tilalle. Hauskinta hälle on nyt nahkariekaleiden nyppiminen! 


Tässäpä kuva eiliseltä eli 8 päivää tapahtuneesta. Uskomaton on ollut paranemisvauhti! Toivottavasti tästä kokemuksesta oppivat niin vanhemmat kuin myös lapsi! 

ps. Pienten lasten vanhemmat saavat vapaasti kertoa tämän tositarinan omille muksuilleen. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa! :)

4 kommenttia:

  1. Auts! Palovammat ovat kipeitä. Iho on kyllä ihmellinen. Uusiutuu niin nopeasti. Tosi hyvälle näyttää käsi jo nyt.

    VastaaPoista
  2. Hienosti on parantunut. Varmsti tehnyt kipeää :( Voin lohdutella (jos nyt lohdutukseksi voi sanoa), että itse olin yli 20-vuotias kun itselle kävi miltei samoin... Ja parantui kyllä paljon hitaammin.

    VastaaPoista
  3. Voi pientä! Reipas potilas ja nopsaa toipumista.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommenteistasi!
    Lapsille kyllä aina sattuu ja tapahtuu, vaikka kuinka olisi vieressä vahtimassa ja neuvomassa. Onneksi sentään paranevatkin nopeasti!
    Meidänkin pojalla TAAS kuhmu otsassa, vaikka kuinka koitetaan vahtia niin aina ei ehdi hätiin vaan kalahtaa maahan asti..

    VastaaPoista