Sukkia, kukkia, kakkua, kasseja sekä kesää!

Edellisestä päivityksestä on kaaaaaauan, mutta kädet on tehny koko ajan. Aika ei vain tahdo riittää tuotosten kuvaamiseen! :) 

 Serkkuni sai vappuna tyttövauvan ja kudoin täällä kertomastani Dropsin Baby Merino langasta perinteiset junasukat. Tuo lanka oli kyllä jotain taivaallista! Erittäin mukavaa kutoa ja sukista tuli ihanan pehmeät! Jahka sukat olivat valmiit, paketoin ne ja polkaisin poikien kans pyörällä paketin perille. Kaikki tapahtui niin nopeasti, että kuva jäi sukista nappaamatta! Pöh! Naapuriimme syntyi muutama viikko vapusta poikavauva ja niinpä minnä kinkkasin itseni lankakauppaan ja ostin vihreää Baby Merinoa ja sai naapurin poikakin junasukat. Niistä onneksi nappasin kuvan! :) Ja kyllä oli taas hankala saada kuvaan sukat sen väriseksi kuin ne oikeasti ovat! 

Tässä kuvasssa ehkä lähimpänä sitä oikeaa väriä. Jotenkin tuntui, että poikavauvalle viedään aina vaaleansinistä niin päätin poiketa normeista ja kutoa vihreää! Näitä on sitten mahdottoman mukava kutoa! Mielenkiinto säilyy kun ei ole aina oikeaa tai joustintakaan. Ja kun ovat niin pienet niin nopeastihan nämä tekee! 

Sitten Hupsistarallaa julkaisi blogissaan hauskan mysteerirätin. Tuossa linkki ohjeeseen. Niinpä Blend Bamboo-langasta syntyi tiskirätti! Rätti oli tälle langalle ihan liian pieni, mutta olipahan hauska seurata, mitä rättiin muodostuu! En nyt paljasta kuin pienen kuvan, mikäli joku haluaa ratkaista mysteerin itse! :)

Lankaa jäi vielä runsaasti, joten googlasin tiskirättiohjeita ja löysin Tiskikukkasen ohjeen. Ja eikun kokeilemaan! Ohje oli tosi kiva, vaikka taas tuli tällainen kouran pohjaan katoava rätti. Meidän muksuilla on paljon rasuja, joilla saa auttaa äitiä siivouspäivänä! :) Sen verran rättejä kokeilin, että totesin langan olevan todella hyvää tiskirätteihin! Paksuutta rätillä on sopivasti, mutta pöydän pinta ei kuitenkaan jää liian märäksi. Ja pöytään kivettynyttä puuroakin (!!!!!!) sai hinkata ihan huolella eikä lanka rispaantunut tai mennyt rikki.

Elämäni ensimmäinen tiskikukka! Ja ah, kuinka salama taas vääristää väriä! Noh, ehkä kaikki syy ei ole tuon salaman, vaan amatöörikuvaajan... 

Tiskikukka oli niin vallan mukava tehdä niin pitihän sitä pikavisiitti tehdä lankakauppaan ja hankkia lisää tuota Blend Bamboo-lankaa. Kävimme siskoni ja hänen miehensä luona Kuopiossa ja lähestulkoon tuona matkan aikana syntyi "vähän" suurempi tiskikukka. Eli muunsin ohjetta lisäämällä silmukoita ja tästä tuli kyllä todella suuri! Päättelin tiskikukkaa perillä ja kysäisin siskoltani haluaisiko hän kokeilla itsetehtyä tiskirättiä ja niin oli koti uudella kukalla! :) Kokemuksia en oo muistanu kysellä. 

Tein itselle vielä samanmoisen, mutta nyt hillitsin vähän noiden silmukoiden kanssa ja tämä itselle jäänyt tuntuu nyt sopivan kokoiselta. Lisää siis lankaa ja tehdasta käyntiin, näitähän tarvitaan! Vielä pitäisi tuossa päättelyssä harjaantua, että saisi tuon sauman siistimmäksi.

Sitten jotain, mitä en ole ennen tehnyt. Kakkuja olen leiponut, mutta sokerimassalla niiden päällystäminen on ollut minulle ihan uutta juttua. Kaverini oli tehnyt kauniin synttärikakun, jonka oli päällystänyt sokerimassalla ja tästäpä sain idea kokeilla sitä itsekin. Olen nimittäin aika surkea sen kermavaahdon kanssa ja välistä on kiva olla jotain muutakin kuin kermakakkuja. Mieheni synttärit ovat näin kesällä ja niinpä tuumasta toimeen ja haaveista totta. No, ei nyt ihan! Ensinnäkin kurkotin taas katajaan. Ostin valkoista sokerimassaa ja mielessäni oli hieno valkoinen kakku, jossa olisi sinisiä pikkuautoja päällä sikinsokin. Minulla on sellainen pikkuauto-piparimuotti, jolla suunnittelin painavani autokuviot. Ostin sinistä elintarvikeväriä ja aloin tohkeissani värjätä massaa. Tipoittain lisäsin väriä massaan kunnes yhtäkkiä tajusin, että olin värjännyt KOKO massan siniseksi! Vaikka suurinosa kakusta piti olla VALKOINEN!! Voi hiki ja tuska! Yhtäkkiä minulla oli saavillinen sinistä massaa! Hätäpäissäni keksin päällystää kakun sillä sinisellä ja ylijäämä massaan lorauttaa punaista elintarvikeväriä sekaan eli massa muuttui kammottavaksi violetiksi. Homma oli jo niin karannut käsistä, että kun sain kakun valmiiksi alkoi jo naurattaa!! Tuli mieleen se lastenohjelma, jossa ne veljekset Mat ja Pat yrittää koko ajan tehdä, mutta ei tuu kuin vahinkoja.  :) 

Tässäpä se "komeus" sitten on! Ensin itketti ja sitten kyllä tosiaan jo naurattikin... Ei tuu musta leipuria ei! Mielessä oli ihan toisenmoinen kakku! Mutta syödyksi tuli, se kai se pääasia oli! Eikä kukaan saanu myrkytysoireita, vaikka kakku aika myrkyllisen vaikutelman antoikin! 

Pojat tarvitsi hiekkaleluilleen kassin. Mieleeni juolahti jostain virkkauskirjasta verkkokassinohje, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan koostui ketjusilmukoista ja kiinteistä silmukoista. Langaksi ostin Novitan Hanko-lankaa ja koukku oli nro 6. Vaikka ohje kirjasta löytyikin, tein tämän omasta päästäni tehden niin monta silmukkaa kuin halusin kassin olevan leveä ja siihen aloin tehdä lenkkejä. Kahvat ja reunukset virkkasin kiinteillä silmukoilla ja sovellusta tehtiin rutkasti! Ystäväni näki kassin ja kertoi heidän vastaavaa tehtävää tehneen kassin juuri hajonneen. Ei muuta kuin vauhtia koukkuun ja toista samanlaista tekemään! :) Vauhdillahan tämäkin valmistui, kun lanka on paksua ja koukku on suuri - niin ja reikiä kassissa paljon! :)

Kassi työn touhussa jo!

Ja onhan mun pakko mainita tästä mun miesten projektista! Ostettiin alle puoleen hintaan uuden hinnasta käytetty kotimainen kerrossänky pojille. Käytön jälkiä sängyssä oli, tottakai, olihan kysymys lasten sängystä. Mutta ei mitään sellaista, jota ei kätevät isännät saisi entrattua! Esikoinen (2v7kk) oli niiiiiin touhussa mukana kun sänky (tai sängyt) hiottiin ja maalattiin niin pohjamaalilla kuin myös pintamaalilla. Yhdet kunnon raivaritkin koettiin, kun pikkutimpuri heräs päiväuniltaan ja isä oli menny ILMAN häntä maalaamaan! Ei auttanu muu kuin lyödä maalausvaatteet nopeasti päälle ja päästää poika sorvin ääreen! :)

Pitkä projekti oli viimein saatu loppuun ja sänky kasattua poikien huoneeseen. Yläsänky on nyt vielä tyhjillään tai oikeastaan pehmoleluvarasto. Ensimmäisenä iltana uudessa sängyssä esikoinen rättiväsyneenä siveli sängyn laitaa, hymyili ja tuumas: "minä itte maalannu..." Piti vähän äidin pyyhkäistä silmäkulmaa...

Pakko pistää loppuun pari iki-ihanaa kuvaa, vaikkeivät käsitöihin liitykään! 

Mukavaa elokuuta! Toivottavasti ehdin vähän useammin kuulumisia päivittää, tulee muuten näin tuhottoman pitkiä postauksia! :)