Näytetään tekstit, joissa on tunniste pipo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pipo. Näytä kaikki tekstit

perjantai 1. marraskuuta 2013

Olipa kerran merentutkija ja sitten sen pipo




Mieheni tarvitsi uuden pipon. Tyyliä ja mallia kysäisin lähinnä kuullakseni "sellainen perinteinen" -vastauksen. Mutta nytpä mies halusikin aivan erityisen pipon: Jacques Cousteau-pipon. Olin ensin ihan pihalla. Mutta sitä, mitä armas Google ei tiedä, sitä ei ole olemasakaan! Ja nyt täytyy todeta ettei Googleakaan rakkampi Ravelry pettäny! Sieltä löytyi mahtava ohje pipoon. Kas tässä: http://www.ravelry.com/patterns/library/jacques-cousteau-hat


Ja täytyy sanoa että tästä tuli hyvä ja omistajansa näköinen. Kuvat on läiskitty hehkulampun valossa kännyllä, koska sillä oli kiire käyttöön.. Väri on oikeasti petrolin sininen. Lankana käytin taas tutusti Maijaa. 


Ensikäyttökokemus oli kuulemma hyvä, joten tuskin jää viimeiseksi pipoksi. Tuo pipon yläosan kavennus on nerokas ja hienon näköinen. Ja, mikä parasta, varsin yksinkertainen! 



Hyvää huomista pyhäinpäivää! Sytyttäkää kynttilä ja muistelkaa rakkaitanne, jotka tuikkivat tähtenä taivaalla. Niin minäkin teen. 

lauantai 26. lokakuuta 2013

"Kun sai niin halvalla.."

Tällä kertaa kys ei ole lankojen ostamisesta ja lankakaupan tyhjäämisestä! Vaan tuon lausahduksen isästä, Sulo Vilenistä. Tai tarkemmin hänen pipostaan. Lapsuudesta muistan miten katsoimme kaikki Tankki täyteen- jaksot kuin myös Reinikainen - jaksot. Tuolloin ohjelmat olivat hauskoja ja osasimme ne ulkoa. Isämme aloitti jonkin ohjelmissa esiintyvän lauseen ja me lapset lopetimme sen. 




Nyt aikuisiällä ohjelman vitsit ymmärtää ihan eri tavalla. Ja ohjelma on taas eritavalla viihdyttävä! Mutta ihan sama pipo Sulolla on päässään ja ihan yhtä hellyyttävän yksinkertainen on hänen ajattelutapansakin. 


Otan riskin ja esittelen pipon blogissani jo nyt. Kääräisen sen joululahjapakettiin ja pipon saa isäni. Hänellä, jos kenellä riittää ymmärrystä ja huumorintajua tähän lahjaan. :D 

Ohjetta ei varsinaisesti ole, vaikkakin nettiä selailin ja kahlasin peruspipojen ohjeita läpi. Kokeilin 3o2n ja 3o1n neulosta ja jotenkin tuo 3o1n neulos sopi tähän yksinkertaiseen pipoon paremmin. 

Lanka on seiskaveikkaa, koska siitä löytyi sopivasti tuollainen metsänvihreä ja keltainen väri. Kuvat on napattu paluumatkalla syyslomaretkeltämme. Pipo valmistui loman aikana, tupsun tein autossa juuri ennen kuvan ottoa. Lomalla valmistui muutakin, mutta siitä myöhemmin. 

Pitäisikö noille paapan muruille tehdä omat miniversiot? ;)

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Jotain valmista!

Jopas on ollut meininkiä meidän perheen arjessa sen verran, että ei oo ehtiny paljon tuotoksiaan päivitellä! Miehen opintoreissu, sairastupa, pääsiäisen riemut ja levot sekä viimeisempänä esikoisen unikoulu ovat vallanneet arjen niin, että käsitöitä on tehty kun on jaksettu. Onneksi käsityöt ovat ihana harrastus, jotka voi laittaa syrjään arjen kiireissä ja ottaa taas esiin kun on aikaa ja jaksamista.

Mutta siis jotain valmistakin on tullut! Törmäsin tarjouksessa olevaan Novitan Pretty Baby-lankaan ja niinhän se sujahti ostoskoriin. Siitä sitten tuli juniorille tuollainen kesäpipo/autoilupipo. Ohjeen mukailin täältä. Piposta tuli kyllä todella kevyt ja jotenkin ihanan tuntuinen!










Meillä tahtoo vain olla aina niin kiire, ettei tässä nyt jouda mallina olemaan!! 















Sain käsiini uusimman Novita lehden ja pakko oli toteuttaa sieltä suloiset porkkana ja tomaatti! Lankavarastoista löytyi oranssia ja punaista ja vaalean vihreää 7-veljestä,  joten noudatin ohjetta muuten paitsi langan ja virkkuukoukun osalta. Kasviksista tuli hieman isompia kuin ohjeessa, mutta eipä tuo näytä poikia haittaavan. Nuorimmainenkin (1v1kk) haukkaa leikillään tomaattia ja maiskuttaa suullaan. :) Mukavia pikkutöitä! Silmät, posket ja suun jätin pois kokonaan - ovatpa aidon näköisiä ja uskaltaa antaa kaikkein pienimmillekin vauvavieraille!



Pikkusiskoni täytti vuosia ja hänelle väkersin Frilla-huivin. Kovasti tuntuu käsityöväkeä hullaannuttanut tämä Frilla-ilmiö, kun kaupoissa myydään eioota. Onneksi anopillani oli kyseistä lankaa ja sain toteutettua kaksi huivia, joista sankari sai valita mieleisensä. Siskolle musta-valkoinen ja minulle värikkäämpi versio! Näitä huiveja oli yllättävän mukava tehdä kun pääsi vain alkuun! Huomasin huiveja tehdessä, että niiden "näppituntuma" oli kovasti erilainen. Musta-valkoinen lanka oli huomattavasti löyhempää ja pehmeämpää kun taas ruusutarha-väri oli tiiviimpää ja kovempaa. Tuskin olisin huomannut ellen olisi saman illan aikana lopettanut toista ja aloittanut samalta istumalta toista.


 En tiedä, miksi musta-valkoinen näyttää kuvassa pidemmältä. Huomaan sen vasta nyt ja lahja on jo toisella puolella Suomea, joten kai tuota kuvaa on uskominen, että musta-valkoisesta tuli hieman pidempi huivi!

Nyt tekemään perheelle jotain suuhunpantavaa!