Hyvää mieltä!

PIF (Pay It Forward) - tempauksesta luin Mun Sun Meitin-blogissa toukokuussa. Ajatus oli niin kutkuttava, että päätin lähteä mukaan! Tarkoituksena on tuottaa hyvää mieltä eteenpäin ja todentotta, sitä se todella tekee! 

Päiväkin osui sopivasti sellaiseksi "tänään ollaan kaikki huonolla tullella"-päiväksi. Eli juuri sellaiseksi päiväksi, jolloin kaipaa hyvää mieltä! Posti toi ilmoituksen saapuneesta paketista ja kun katsahdin kulmat kurtussa lähettäjää, pakkasin kiireesti muksut pyörän peräkärryyn ja niin lähdettiin polkemaan kohti lähikauppaa ja sen postipistettä! 

Hikikarpalot otsalla takaisin kotiin ja lasten kanssa pakettia avaamaan. 

Ja katsokaas, mitä sisältä löytyi:

Iso, ihana, käytännöllinen kassi!! Siis juuri sellainen, jota kahden lapsen äiti tarvitsee! Paljon tilaa kaikelle sille, jota tarvitsee mukana kuljettaa! Aivan ihana! Kiitos Matonkude! 

Paketista löytyi kirje, jota aloin lukemaan hymyssä suin, täynnä hyvää mieltä. Ja mitä ihmettä? Kassin sisälläkin on vielä jotain! Nopeasti, nopeasti hölläämään nyörejä ja lasten kädet kassin sisään. MITÄ sieltä löytyy?!? 

No tietysti sukkalankaa ja siinä ihanassa sinisessä värissä, josta niin kovin pidän! Kirjeessä kehotettiin käyttää sen omiin sukkiin ja niinhän siinä kävi, että puikot sauhuamaan ja pitkästä aikaa itselle sukkia tekemään! Sukat ovat vielä vähän kesken, mutta tässäpä jo vähän esimakua tulevista sukista. 

"Äiti, mitäs tämä on?" esikoinen kysyy silmät suurella ja pitää jotain VIELÄ sinisempää kädessään. Tietysti! Fazerin SINISTÄ suklaata! (Valitettavasti minulla ei ole enää mitään, mitä kuvata.. Kröhöm! Mutta kaikkihan tietävät, miltä Fazerin sininen suklaalevy näyttää)

Nyt on minun vuoroni laittaa eteenpäin hyvää mieltä. Kolmelle ensimmäiselle halukkaalle teen jotain omatekoista. Se, mitä teen on varmasti jotain kutoen tai virkaten, mutta sen tarkemmin en (vielä) määrittele tuotoksia. Mukaan lähtemisessä on vain yksi ehto: hyvää mieltä täytyy lähettää eteenpäin. Lunastan nyt oman lupaukseni tällä postauksella.

Lähtekää mukaan ja laitetaan hyvää mieltä eteenpäin! Tiedä vaikka onnistuisin yhtä hyvin valitsemaan lähetyspäivän kuin Matonkude! ;)

Pistänpä loppuun vielä kuvan valmiista tuotoksistani:

Alla jälleen yhdet 30-vuotis lahjaksi menevät putkisukat. Lankana Novitan 7-veljestä. Väri jälleen kerran ajatuksella valittu. 

Päällimmäisenä JÄLLEEN yhdet junasukat. Serkkuni ja yhden kummilapseni äiti sai kolmannen lapsensa ja tietysti uudelle suvun tulokkaalle täytyy perinteiset junasukat kutoa. Lanka tuttu ja turvallinen Drops Baby Merino. 

Olipas sinisävytteinen postaus! :) 

Hyvää alkanutta viikonloppua kaikille! 

Haaste!

Prusiluska heitti minulle haasteen, johon kuului vastata hänen 11 kysymykseen ja valita vastaavasti 11 bloggaajaa, joille heittää uudet kysymykset. Tässä haaste eteenpäin seuraaville bloggaajille:

Virkkuuskoukku

Ö-luokkaa

Villapata kiehuu

Villaviidakko

Aarnilintu

Silmukat solmussa

Amigurumipaja

Kerällä

Mun sun meitin

Violettia ja villalankaa

Yarn-Spirit

Ja heille esitän seuraavat kysymykset:

1. Kuka opetti sinulle käsityön alkeet? Opetti luomaan silmukat tai tekemään ketjusilmukoita tai ompelemaan?

2. Minkä taidon haluaisit oppia (käy mistä asiasta tahansa)?

3. Onko jokin unelma toteutumatta - jos, niin mikä?

4. Paras kesämuistosi

5. Kamalin kesämuistosi

6. Mikä saa sinut tulistumaan?

7. Entä leppymään?

8. Mielestäsi turhin julkkis

9. Lempi musiikkisi

10. Paras vuodenaika

11. Miksi bloggaat?

Ja sitten vastaamaan kysymyksiin:

1. Koukku vai puikko?

Molemmat, mutta jos on pakko valita niin valitsen puikon. Koukku on alkanut pysyä kädessä paaaaaaljon myöhemmin kuin puikko tai puikot.

2. Mikä oli ihan eka käsityösi?

Jaa'a.. Luultavasti patalappu tai nukkekodin matto. Opettajana ei toiminut käsityönopettajat vaan oma äiti ja mumma. 

3. Mikä oli lapsuutesi rakkain harrastus?

Varmastikin lukeminen. Ahmin kaikki Tiina-kirjat, SOS-kirjat, Neiti Etsivät, Viisikko-kirjat, Susikoira Roi-kirjat ja yleensä kaikki lapsille/nuorille tarkoitetut kirjat. Joskus en (muka) saanut keskityttyä lukemiseen kunnolla, jolloin menin ovet paukkuen saunan lautelle lukemaan (pikku esiteini?) :)

4. Minkä taidon haluaisit oppia ja miksi?

Haluaisin osata piirtää - edes jollain lailla. En tiedä onko se taito, mitä voi oppia, mutta olen niin surkea piirtäjä, että kun piirsin esikoiselle (mielestäni) nallen, hän hihkaisi kirkkain silmin: "Äiti kato! POSSU! Jollain lailla tuohon piirtämiseen kuuluu myös luovuus, joka on siis mulla ihan nolla. Kadehtien katson kun muut osaa sommitella tilkkuja ja sisustaa hienosti. Mun täytyy aina NÄHDÄ jonkun muun keksimä juttu ennenkuin lamppu syttyy ja rattaat raksahtelee. :)

5. Unelmamatkakohteesi?

Kyllä se on varmaan Lontoo. Ollaan mieheni kanssa jo useamman vuoden puhuttu, että sinne vielä mennään. Ja kyllä me vielä joskus sinne mennäänkin. :)

6. Paras koskaan saamasi lahja ja keneltä sen sait?

Tätä ei tarvi kauaa jahkata! Kun menimme mieheni kanssa naimisiin, halusimme antaa seuraavana aamuna toisillemme huomenlahjat. Yhteisymmärryksessä oltiin sovittu, että ei osteta mitään SUURTA, vaan ihan jotkut pienet muistot vain. Minä kahmin kauppoja ja pähkäilin mikä olisi sellaista kivaa pientä muistoa. Lopulta ostin kahvimukin, jossa luki Mieheni. Kupin sisällä oli hieno teksti, jossa kerrottiin miksi hän on mieheni. Mielestäni oikein tilanteeseen sopiva ja jotain pientä. Hääpäivä oli ja seuraavana aamuna annoimme lahjat hääsviitissä. Mieheni halusi ensin omansa. Hymyillen hän kiitti mukista. Kun tuli hänen vuoronsa antaa lahja tajusin heti, että nyt ei ole pysytty sovitussa. Sain korurasian, jossa oli valkokultainen rannekoru. Täysin minun näköinen, kaunis ja yksinkertainen. Teki mieli heittää se kaffemuki seinään! Rähisin aikani että PITI OSTAA JOTAIN PIENTÄ!! Johon mieheni vastaamaan, että se ON pieni koru. Tähän minä inisemään, että "epäreilua". "Miesten kuuluu joskus olla hieman epäreiluja" - kuului mieheni vastaus. Tukin suuni ja tälläkin hetkellä tuo koru on kädessäni.  

7. Mikä eläin haluaisit olla ja miksi?

 Voi ei.. Mä en tiedä haluanko mä olla eläin? Mutta jos on pakko valita niin varmaan mä haluaisin olla kissa. Kissat on lempeitä laiskiaisia, jotka tarpeen tullen ottavat kynnet esiin. :)

8. Paras näkemäsi elokuva tai lukemasi kirja?

Ehdottomasti paras lukemani kirja on Khaled Hosseinin kirjoittama Tuhat loistavaa aurinkoa. Kirja, jota luin lähes yötä päivää. Eikä tuolle kirjalle Sofi Oksasen Puhdistus paljoa häviä!

9. Mikä on tämän päivän toiveesi?

Toivon rentoa sunnuntaita yhdessä perheen kanssa.

10. Mikä oli paras eilen sattunut asia?

Eilen sattui paljon ihania asioita! Haimme ensimmäisiä kesäkukkia pihalle, tehtiin pikainen siivous koko perheen voimin (ja ainakin hetken aikaa meillä oli siistiä), kävimme ystävien luona kylässä tapaamassa vähän alle 2-viikkoista poikavauvaa ja samaisessa paikassa esikoisemme kokeili ensimmäistä kertaa hyppiä trampoliinilla. Ei varmaan tarvitse kertoa oliko se kivaa?!? :) En osaa eritellä, mikä oli parasta!

11. Mitä toivoisit huomenna tapahtuvan?

Huomenna voisi olla paaaaljon hyviä tarjouksia ruokakaupassa, kun lasten kanssa haetaan jääkaappiin täytettä. Lisäksi toivon, että aurinko paistaa! Pääsee jyväjemmarit pelloille ja me muksujen kans pihalle!